Hyvät Tyypit

Sharewoodin Hyvät Tyypit kertovat, miten he pelastavat maailmaa.

Maailmanlopun mies

Ristiriitaisia tunteita herättävä kirjailija Risto Isomäki maalailee kirjoissaan maailmalle synkkiä aikoja. Vaikka ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia, tilanne ei ole toivoton. Yksittäinen ihminenkin voi vaikuttaa.

Kirjailija-tiedetoimittaja Risto Isomäki, mikä on päivän hienoin tekosi?

”Kirjoitin artikkelin Saksan aurinkosähköohjelmasta Helsingin Sanomiin. Saksassa ollaan asiassa pidemmällä ja viive kehityksessä jää, talousongelmista huolimatta, Saksan ansiosta pelättyä lyhyemmäksi. Nyt näyttää siltä että vuonna 2013-2014 aurinkosähköstä tulee ensimmäistä kertaa hiilisähköä halvempaa.”

Mikä päivän mustin tekosi?

”En ole tänään saanut kovin vakavaa aikaiseksi, koska olen ollut kotona. Ekologisesti arveluttavin liike on ollut juustoviipaleiden leikkaaminen aamiaisleipien päälle.”

Mitkä ovat sinun ekologisuutesi tärkeimmät säännöt?

”Ehdottomasti tärkein on välttää lihan syömistä. Olen itse vakuuttunut siitä, että liharuoan osuus kasvihuonepäästöistä on laskettu aivan liian pieneksi. Lihan syönnin päästöt liittyvät hiilidioksidiin, metaaniin ja typpioksiduuliin, jota laskemme maaperään kasvattamalla karjaa. Sieltä se vapautuu hitaasti, joten sitoudumme sen vaikutuksiin pitkäksi aikaa. Lietejärvet ja vesistöjen rehevöityminen lisäävät metaanipäästöjä. Rehevöitymistä ei edes lasketa karjan kasvatuksen päästöksi, vaikka se johtuu osaksi siitä. Metsän raivaaminen laitumeksi vapauttaa hiiltä ilmakehään. Sen lisäksi laidunmaiden hiilivarastojen pieneneminen pitäisi myös laskea karjankasvatuksen päästöksi. Karjan tuhoamat metsät on jo huomioitu. Emme tiedä tarkkoja lukuja, mutta uskon että lihan syönti aiheuttaa puolet maailman päästöistä. Jos puolet maailman kuudesta miljardista hehtaarista laidunmaata palautettaisiin takaisin metsäksi, hiilidioksidiongelmaa ei olisi muutamaan sataan vuoteen. Tämä ei tarkoita sitä, ettei pitäisi kiinnittää huomiota liikenteen päästöihin ja siihen miten taloja lämmitetään, mutta kasvihuoneongelmaa ei voida ratkaista puuttumatta lihantuotantoon.”

Kirjoitit kirjan, Sarasvatin hiekkaa, vuonna 2005. Se käsittelee yhtenä teemana ydinvoimaloiden heikkouksia tsunameja vastaan. Vuonna 2011 Japanissa Fukushiman ydinvoimala kärsi mittavia tuhoja tsunamin iskeytyessä siihen. Jos suomalainen kirjailija-toimittaja huomaa ongelman, luulisi että maailman johtajat tekisivät samoin. Miksi asiaan ei reagoitu, jotta onnettomuus olisi voitu estää?

”Koska kaikki maailman ydinvoima-asiantuntijat ovat kuorossa sanoneet, että ydinvoimalat ovat vahvimpia ihmisen koskaan rakentamia rakennuksia ja suuri megatsunamikaan ei aiheuttaisi niille ongelmaa. Ydinvoimateollisuudella on patologinen tapa lakaista kaikki ongelmat maton alle ja tehdä laskemat toivekuvien pohjalta. Aina kun joku ulkopuolinen taho tuo esille riskitekijän, ydinvoimateollisuus käyttää siilipuolustusta niin pitkään kuin pystyy ja myöntää ongelmat vasta kun on ihan pakko. Yleensä vasta kun on tapahtunut jotain, tai on ollut lähellä tapahtua. Sarasvatin Hiekassa puhuin 50-100 metrisestä aallosta ja siitä mitä se voisi tehdä. En osannut ajatella, että ydinvoima olisi haavoittuvainen jo 10 metrin korkuiselle aallolle. Fukushiman jälkeen olen tajunnut, että kaikkein todennäköisin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttaja on se, että sähköverkko kaatuu kuukausiksi tai vuosiksi. Ydinvoimaloiden varsinainen jäähdytysjärjestelmä käyttää verkkovirtaa. Niillä on varajäähdytysjärjestelmät, jotka toimivat dieselillä, mutta polttoainetta on varattu yleensä kahdeksi-kolmeksi viikoksi. Jos hallituksella ei ole suunnitelmaa siitä, kuka takaa polttoainehuollon jatkuvuuden tällaisessa tilanteessa tai se jopa unohtaa koko ongelman, ydinvoimalan reaktorien ja jäähdytysaltaiden polttoainesauvat ylikuumenevat."

Suomen suhtautumista ydinvoimaan ja sen ongelmiin ihmetellään maailmalla. Miksi maa, joka on muuten edistyksellinen, on takapajuinen suhtautumisessa ydinvoimalaonnettomuuksiin?

”Olen törmännyt tähän kolmea eri kautta, enkä ensin voinut uskoa tilannetta todeksi. Erään pienen kunnan viranomaiset ja Säteilyturvakeskuksen entinen pääjohtaja Jukka Laaksonen, joka lähetti asiasta minulle sähköpostia, ovat sanoneet samaa, mitä kerrottiin ydinvoimaan liittyvässä koulutuksessa eräässä kirjastossa. Vakavan ydinvoimalaonnettomuuden sattuessa Suomessa, ei odoteta akuutteja sairastumisia, akuuteista kuolemantapauksista puhumattakaan. Säteilyturvakeskus pitää pahimpana onnettomuutena noin Chernobylin kaltaista päästöä. Olen siitäkin eri mieltä, mahdollisuus on paljon pahempaan onnettomuuteen. Siinä on kolme vaihetta – ensin toimivassa reaktorissa syttyy zirkoniumpalo, joka päästää polttoainesauvojen kuoreen kertyneet jäämät ilmaan, tämän jälkeen polttoaine sulaa ja kolmantena jäähdytysaltaissa olevien polttoainemassojen zirkoniumkuoret syttyvät palamaan. Mitään tällaista ei ole vielä tapahtunut. Se että ydinvoiman riskejä vähätellään, tekee maastamme tässä asiassa eräänlaisen Pohjois-Korean, enkä edes tiedä onko se Pohjois-Koreassakaan ihan tätä. Luulen että tilanne johtuu siitä, miten viralliset säteilyturmaviranomaiset ovat kouluttaneet ihmisiä. Vähättelevä asenne on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. En ole vielä ehtinyt penkoa asiaa, mutta aion tehdä niin.”

Onko maapallolla paikkaa, jossa säilyisi pahimman sattuessa hengissä?

”Isokaan tsunami ei pysty maailmanlaajuista tuhoa aiheuttamaan, kunhan emme rakenna hirvittävää määrää ydinvoimaa rannikolle, jossa sitä on toistaiseksi vielä yllättävän vähän. Potentiaalinen uhkakuva on se, miten pohjoinen pallonpuolisko reagoi lämpenemiseen. Emme tiedä miten Grönlannin mannerjäätikön pohjoisosa reagoi kun se aloittaa sulamisen. Olen kuitenkin toiveikas, koska maapallolla on merkittäviä alueita, jotka ovat vastustuskykyisiä sekä mannerjäätiköiden sulamisen aiheuttamille kylmäkausille, että varsinaisille jääkausille. Välimeren länsiosissa on kasvanut oliivipuita yhteen menoon ainakin 120 000 vuoden ajan. Indonesiassa ja Amazonin alueella lämpötilat ovat säilyneet suunnilleen nykyisen kaltaisina. Koko Amazonin alue on eräänlainen villiintynyt puutarha. Siellä kasvaa miljardeja hedelmä-, pähkinä- ja palkopuita. Jos niiden sato kerättäisiin talteen, sillä pystyisi periaatteessa ruokkimaan kaikki maapallon ihmiset.”

Kannatat palmuöljyn viljelyä. Greenpeace esimerkiksi vastustaa sitä näyttävästi. Miksi kannatat sitä?

”Greenpeace hyväksyy palmuöljyn tuotannon ruokaöljyksi, mutta vastustaa sen tuotantoa biodieselin raaka-aineeksi. Itse koen toisin päin. Olemme yhtä mieltä joistakin asioista. Esimerkiksi hyväkuntoisia sademetsiä tai trooppisia turvemaita ei pitäisi muuttaa öljypalmuviljelmiksi. En kannata sitä että isot puut kaadetaan palmujen tieltä ja tilalle istutetaan plantaasi, jossa öljypalmut ovat suorassa rivissä. Siinä eroamme, että Greenpeacessa ajatellaan ettei öljypalmuja voida viljellä muualla kuin sademetsissä. Itse ajattelen sitä millaiset ekosysteemit ovat vähentyneet ihmisen toiminnan seurauksena. Eniten pelloiksi ja laidunmaiksi on tropiikissa raivattu juuri palmusoita, -metsiä ja -savanneja. Tropiikin alueella keskityttiin kasvattamaan runsaasti ruokaa tuottavia palmuja, ennen eurooppalaisten tuloa. Palmut kasvattavat syvän multakerroksen alleen. Osa alueista, jotka ovat olleet aiemmin sademetsää, voitaisiin palauttaa sellaisiksi kasvattamalla palmuja ja isoja puita sekaisin. Palmut hyötyisivät isompien puiden varjostavasta vaikutuksesta. Trooppisten palmujen viljely olisi todennäköisesti kestävin tapa tuottaa biodieselin ja selluloosaetanolin raaka-aineita. Mutta en kannata palmuöljyn tuotantoa ruokaöljyksi, koska siinä on 50 prosenttia epäterveellisiä tyydyttyneitä rasvoja. Intiassa sydäntaudit ja aivohalvaukset ovat lisääntyneet, vaikka suurin osa ihmisistä on kasvissyöjiä. Tilanne uhkaa pahentua entisestään ja suuri syy on palmuöljyssä. Viljelmien lisääminen ruokakäyttöön on historian suurin terveydellinen katastrofi. Sen sijaan avokadoöljyn tuotantoa pitäisi lisätä niin, että se on maailman tärkein öljykasvi vuonna 2050. Avokadossa on samanlainen rasvahappokoostumus kuin oliivissa. Avokadolla on vielä etuna se että se kestää koviakin lämpötiloja.”

Luot kirjoissasi uhkia maapallolle. Mitkä ovat nyt ihmiskunnan suurimmat uhkat lähitulevaisuudessa seuraavan 50 vuoden aikana?

”Kaksi asiaa. Ensimmäinen on Jäämeren sulaminen, erityisesti Itä-Siperian mannerjalustan metaaniklatraattien sulaminen. Laajimmat merenpohjalta kuplivan metaanin purkausalueet olivat kesällä 2011 yli tuhat kertaa laajempia kuin suurimmat kesällä 2008 löydetyt alueet. Venäjän tutkijoiden arvio on että meren pohjasta voi pian purkautua 50 gigatonnia metaania kertarysäyksenä. Itä-Siperian merenalaiselle mannerjalustalle varastoitunutta metaania on noin 1500 gigatonnia. Tämä purkaus vastaisi 2000 miljardin lehmän pieruja vuoden ajalta. Nautoja on tällä hetkellä maapallolla noin 1,5 miljardia. Toinen on useaan ydinvoimalakompleksiin kohdistuva vakava onnettomuus tai terrori-isku. Auringosta on tullut maahan vuosina 1859 ja 1921 niin voimakkaita aurinkomyrskyjä, etteivät sähköverkkojen suuret muuntajat kestäisi niitä. Tällaisia isoja auringosta nousevia plasmapurkauksia kutsutaan Carringtonin tapauksiksi. Isojen muuntajien toimitusaika on muutaman vuoden mittainen, joten sähkökatkosta tulisi pitkä. Ongelma olisi Yhdysvaltain osalta korjattavissa noin miljardin kertainvestoinnilla. EU:n alueella kulut voisivat olla miljardin euron luokkaa tai vähän enemmän. Tämä olisi tärkeä korjata. Jos seuraava Carringtonin tapaus sattuu ennen kuin ydinvoimalat ovat varautuneet siihen, se voisi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa Fukushimaa muistuttavan tilanteen kaikissa maailman ydinvoimaloissa yhtä aikaa. Jo pienemmätkin ilmiöt, kuten Tapaninpäivän myrsky kertoo jo siitä kuinka lyhytnäköistä on rakentaa kaikkea verkkosähkön varassa toimivaksi.”

Mitä meidän pitäisi tehdä tänä vuonna, jotta välttyisimme näiltä onnettomuuksilta?

”Itä-Siperian merialueita pitäisi jäähdyttää keinotekoisesti jonkin aikaa tulevaisuuteen. Yksi esitetty ratkaisumalli on se, että alueelle laskettaisiin ilmaan kesäisin jonkin verran ylimääräistä rikkiä, joka synnyttäisi pilviä, jotka viilentävät ilmaa. Todennäköisesti riittäisi, että Pohjois-Atlantilla ja Pohjoisella Tyynellämerellä liikkuvat laivat polttaisivat kesäisin hieman rikkipitoisempaa polttoainetta. Tärkein yksittäinen asia juuri nyt olisi kirjoittaa Suomen liikenneministerille, ja pyytää häntä puhumaan kansainvälisissä tapaamisissa muiden maiden liikenneministerien kanssa siitä, onko järkevää leikata Pohjois-Atlantilla ja Pohjoisella Tyynellämerellä liikkuvien laivojen rikkipäästöjä tilanteessa, jossa Itä-Siperian mannerjalustan klatraattikentät sulavat jo kiihtyvällä vauhdilla. Pohjois-Atlantilla ja Pohjoisella Tyynellämerellä liikkuvien laivojen päästöt kulkeutuvat pääsääntöisesti alueille, joilla ei asu ketään, mutta niillä on hyvin voimakas arktisia alueita viilentävä vaikutus. Jos tämä viilentävä vaikutus eliminoidaan, klatraattien sulaminen kiihtyy. Mutta jos rikkipäästöjen leikkauspäätös perutaan tai sitä siirretään, laivojen viilentävä vaikutus kasvaa muutamalla prosentilla vuodessa laivaliikenteen kasvun myötä. Venäjän, Kanadan ja USAn hallitukset ajattelevat kuitenkin hyötyvänsä ilmastonmuutoksesta ja siitä että Jäämeri sulaa. Venäjä myöntää tämän jo avoimesti. Siksi pelkään, etteivät näiden maiden hallitukset ole valmiita tekemään asialle mitään. Tavalliset kansalaiset voivat kylläkin auttaa kansalaistottelemattomuudella, jos hallitukset eivät suostu toimimaan. Ihmiset voisivat kylvää hienojakoista rautasulfaattia kesällä alueille joilla on pulaa raudasta. Ne alkavat noin 10 astetta Suomen eteläkärjestä etelään. Nyt puhutaan vain tuhansista tonneista rautaa, joka on pieni määrä ja sen kustannukset olisivat vain miljoonia. Rautasulfaatti synnyttäisi planktonia, joka tuottaa puolet maapallon rikkipäästöistä. Tämä ei ole ensimmäinen tapa, jota kannattaa yrittää, mutta hätätilanteessa se on mahdollinen.”

Jos saisit valita yhden hyvän teon, jota kaikki maailman ihmiset toteuttaisivat yhden päivän ajan, mikä se olisi?

”He opettelisivat uuden hyvän kasvisruokareseptin.”

Nyt kun uhkakuvat ovat mielessä, keskitytään vielä hyvään. Mitä maailmassa tehdään hyvin?

”Luonnonsuojelualueiden määrä on kasvanut paljon. Metsien ja yksittäisten puiden kasvu poistaa tällä hetkellä noin kolmanneksin siitä hiilidioksidista jota laskemme ilmaan. Voimme poistaa ison osan ilmastonmuutoksen ongelmista pelkällä puiden kasvattamisella. Myös monet isot eläinlajit joiden pelättiin jo kuolevan sukupuuttoon, ovat tekemässä paluuta. Esimerkiksi melkein kaikkien suurten valaiden kannat kasvavat.”

Mitä mieltä olet Sharewoodin ideasta, helppoa ja ilmaista nettihyväntekeväisyyttä?

”Idea on erinomainen ja on hyvä että tätä uusien sosiaalisten medioiden kenttää aletaan käyttää myös tällaisiin tarkoituksiin.”


Teksti: Pirita Tiusanen Kuva: Pertti Nisonen

Kommentit (90)

HEIKKI REMES | 17.8.2015 - 08:10

MIELENKIINTOINEN JUTTU

Anne Lehto | 22.6.2013 - 11:57

Oranssit päivät! <3

| 13.6.2013 - 11:56

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 24.2.2013 - 16:09

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

Ollitapio Pursiainen | 6.6.2012 - 13:32

Oranssit päivät! <3

Ollitapio Pursiainen | 4.6.2012 - 15:19

Oranssit päivät! <3

| 21.5.2012 - 20:22

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 20.5.2012 - 18:51

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 18.5.2012 - 13:30

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

Laura Pitkänen | 17.5.2012 - 01:12

Oranssit päivät! <3

Raija Pekkanen | 15.5.2012 - 12:29

Oranssit päivät! <3

Teemu Vartiainen | 15.5.2012 - 02:14

Oranssit päivät! <3

Nina Lisitsin | 14.5.2012 - 14:27

Oranssit päivät! <3

Laura Pitkänen | 13.5.2012 - 09:30

Oranssit päivät! <3

Paula Korpi | 13.5.2012 - 09:09

Oranssit päivät! <3

| 13.5.2012 - 01:01

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 12.5.2012 - 10:58

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 10.5.2012 - 19:17

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 10.5.2012 - 15:18

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

Mervi Peltonen | 10.5.2012 - 08:42

Oranssit päivät! <3

Pipsa K | 9.5.2012 - 22:33

Oranssit päivät! <3

| 9.5.2012 - 11:14

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 9.5.2012 - 01:59

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 9.5.2012 - 01:25

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 7.5.2012 - 09:29

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 4.5.2012 - 14:06

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

Minna L | 4.5.2012 - 10:26

Oranssit päivät! <3

| 3.5.2012 - 19:44

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 3.5.2012 - 08:14

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 2.5.2012 - 23:13

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 2.5.2012 - 22:38

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

Liisa Lintunen | 2.5.2012 - 13:45

Oranssit päivät! <3

| 1.5.2012 - 23:13

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

Jaana Raitio | 1.5.2012 - 20:51

Oranssit päivät! <3

Ulla Nevavesi | 1.5.2012 - 13:34

Oranssit päivät! <3

| 30.4.2012 - 10:28

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 29.4.2012 - 18:02

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 29.4.2012 - 17:59

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

Susanna Kinnari | 29.4.2012 - 12:47

Oranssit päivät! <3

Susanna Kinnari | 29.4.2012 - 12:47

Oranssit päivät! <3

| 28.4.2012 - 22:49

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 27.4.2012 - 17:31

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 27.4.2012 - 17:05

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 27.4.2012 - 13:51

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 27.4.2012 - 12:38

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 27.4.2012 - 11:01

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 27.4.2012 - 10:54

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 27.4.2012 - 09:16

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 27.4.2012 - 07:39

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

| 26.4.2012 - 23:00

Tämä kommentti näkyy vain kirjautuneille käyttäjille

Tule hyväntekijäksi

Hei Hyväntekijä - tilaa Sharewoodin uutiskirje!

Saat etuja, tarjouksia ja kilpailukutsuja sekä uutiskirjeen kerran kuukaudessa.
Tule mukaan. Hyvän tekeminen tekee onnelliseksi - tutkitusti.

ps. Jos olet rekisteröitynyt Sharewoodiin, saat uutiskirjeen ja edut automaattisesti.