Jonkin asian säännöllinen toistaminen vahvistaa sitä osa-aluetta, joka aktivoituu säännöllisessä käytössä. Siinähän ei sinänsä ole mitään uutta. Meditoimisen tapauksessa asetelma on äkkiseltään ajateltuna hieman nurinkurinen. Jos viulunsoittaja harjoittelee aktiivisesti soittamista, aivoissa vahvistuu alue, joka aktivoituu musiikin harjoittamisesta. Jongleeraminen taas aktivoi aivojen motorisia ja visuaalisia alueita. Siis – aktiivista harjoittamista. Joogaaminen taas on – edelleen äkkiseltään ajateltuna – passiivista toimintaa. Klassisena esimerkkinä, istutaan lootusasennossa ja pyritään keskittymään mielen liikkeiden hiljentämiseen.

Asetelma aktiivisesta ja passiivisesta heittää kuitenkin häränpyllyä kun ajatellaan asiaa tarkemmin. Vaikka meditoiminen on ulkoisesti passiivista, aivot tekevät työtä koko ajan. Se, joka on koskaan yrittänyt meditoimista, tietää miten vaikeaa on pitää kurissa jatkuvaa ajatusten hyörinää ajatuksissa. Ajatus artikkelin deadlinesta tulisi siis meditoidessa huomioiden ohittaa eikä antaa aivojen takertua siihen. Ärsykkeiden vähentyessä keskitytään esimerkiksi pelkän hengityksen seuraamiseen tuntemuksen tasolla, ei takertuen ajatukseen sisään- ja uloshengittämisestä. Lopulta aistiärsykkeet lakkaavat vaivaamista meditoidessa.

Meditaation vaikutusta aivokuoreen ja hyvinvointiin tutkitaan yhteisvoimin Harvardin, Yalen ja MIT:n kesken. Testiryhmässä oli 20 enemmän tai vähemmän kokenutta meditoijaa ja 14 ihmistä, jotka eivät meditaatiota harrasta. Tutkimustilanteessa meditoijat meditoivat, muut rentoutuivat muuten vain. Ero ryhmien välillä oli selvä. Mitä pidempään ja syvemmin meditaatiota on harjoittanut, muutos aivoissa on selvempi.

Aikuisten aivojen rakenne voi siis muuttua ja kasvaa. Meditaation aiheuttama muutos on jo sinänsä positiivinen tulos, että siinä missä nämä nimenomaiset ajattelua ohjaavat alueet aivokuoressa normaalisti ohenevat iän myötä, ovat ne pitkään meditoineilla päinvastoin kasvaneet. Kokeen tulos vahvistaa näkemystä, jonka mukaan aikuisten aivoilla on kyky muuttua myös sillä alueella, joka on tärkeä kognitiiviselle ja tunneperäiselle prosessoinnille sekä hyvinvoinnille. Meditoinnin on koettu vähentävän stressiä, selkeyttävän ajatuksia ja lisäävän keskittymiskykyä. Ajattelun keskittäminen nykyhetkeen vähentää stressiä ja paineita.

Tutkimuksia on tehty vielä varsin vähän, joten tutkijat ovat varuillaan kysyttäessä meditaation vaikutusta vanhenemisen hidastumiseen. Vaikka meditaatio vaikuttaakin hidastavasti aivojen yhden pienen osa-alueen ohenemiseen, tutkija toteaa kuitenkin, että gurut ja joogitkin vanhenevat ja lopulta kuolevat kuten muutkin. Erotuksena voidaan pitää sitä, että heillä kokemus- ja muistikapasiteettinsa on normaalia parempi.

Aivojen koon kasvamisesta huolestuneille selvennettäköön, että kasvu on neljästä kahdeksaan tuuman tuhannesosaa meditoinnin määrästä ja syvyydestä riippuen. Allekirjoittaneen aivokapasiteetti ei riitä muuntamaan lukua millimetreiksi. Voi kuitenkin sanoa, että vaikka kuinka meditoit, ei ole pelkoa etteivät aivosi mahtuisi enää kallosi sisälle.

Lähde: Harvard Gazette
Kuva: SXC
Teksti: Sanna Leskinen

Sanna Leskinen on Sharewoodin Hyvien Uutisten vapaaehtoinen toimittaja. Hänen avustuskohteensa on Ensi- ja turvakotien liitto.